1. Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli
Yhdistyksen nimi on Kouvolan Jalkapallo ry. Yhdistyksen nimestä käytetään lyhennettä KJP ry.
Yhdistys on perustettu 27.11.2017 ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.
Seuran kieli on Suomi.
Seuran kotipaikka on Kouvola ja seuran toiminta-alueena on Kouvolan kaupunki ympäristöineen.
2. Seuran tarkoitus
Seuran tarkoituksena on toimia ensisijaisesti jalkapalloilun ja futsalin erikoisseurana. Edistää liikuntaa, erityisesti jalkapalloilua, futsalia ja muuta siihen liittyvää kansalaistoimintaa seuran toiminta-alueella siten, että erilaisista lähtökohdista olevilla henkilöillä on mahdollisuus harrastaa kunto- ja terveysliikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua tai liikuntaan liittyvää yhdistystoimintaa edellytystensä ja tarpeidensa mukaisesti.
3. Tarkoituksen toteuttaminen
Tarkoitustaan seura toteuttaa:
a) Tarjoamalla:
-kilpailutoimintaa, kunto- ja terveysliikuntaa
-harjoitus ja valmennus- ja ohjaustoimintaa
-liikuntatoimintaa eri ikäryhmille, molemmille sukupuolille ja toimintakyvyltään erilaisille ihmisille
-muuta vastaavaa toimintaa, jonka tavoitteena on edistää kansalaisten fyysistä ja henkistä toimintakykyisyyttä ja hyvinvointia
-tiedotus ja suhdetoimintaa
-koulutustoimintaa
b) Toimimalla:
-kiinnittämällä ehdotuksilla, anomuksilla ja aloitteilla viranomaisten ja muiden yhteisöjen huomiota liikuntakysymyksiin sekä vaikuttamalla omatoimisesti liikunnan kehittämiseen ja tarpeellisten harjoituspaikkojen ja -välineiden hankkimiseen ja hoitamiseen.
-tekee yhteistyötä muiden sellaisten yhdistysten kanssa, jotka liittyvät sen toimintaan.
-järjestää kokouksia ja asettaa toimikuntia tarkoituksensa edistämiseksi.
c) Harjoittamalla julkaisutoimintaa
d) Edistämällä liikunnan avulla tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukemalla kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä.
Toimintansa tukemiseksi seura voi:
- ottaa vastaan lahjoituksia, avustuksia ja testamentteja
- perustaa rahastoja
- hankkia varoja järjestäen asianomaisella luvalla arpajaisia, rahankeräyksiä, myyjäisiä ja huvi- ja tanssitilaisuuksia.
- omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta
- harjoittaa anniskelutoimintaa järjestämiensä tilaisuuksien yhteydessä
- harjoittaa kustannus- ja monistustoimintaa, majoitus- ja ravitsemusliikettä ja bingotoimintaa sekä
- välittää jäsenilleen voittoa tavoittelematta urheiluvälineitä ja - asusteita.
4. Seuran jäsenyys
Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on.
5. Seuran jäsenet
Seuran varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka sitoutuu noudattamaan seuran sääntöjä ja sääntöihin perustuvia määräyksiä ja hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen.
Seuran varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä myös rekisteröity
yhdistys, joka sitoutuu noudattamaan seuran sääntöjä ja sääntöihin perustuvia määräyksiä ja hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen.
Rekisteröidystä yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimeä jäsenyhdistys.
Seuran pelipassi ja lisenssi edellyttävät seuran jäsenyyttä.
Seuran alle 15-vuotiaathenkilöt liittyvät juniorijäseniksi. Juniorijäsenen liittyessä seuraan voivat hänen huoltajansa liittyä seuran varsinaisiksi jäseniksi.
Toimihenkilöjäseneksi hallitus voi hyväksyä henkilön, joka toimii seurassa joukkueenjohtajana, valmentajana, huoltajana, muuna toimihenkilönä tai luottamustehtävässä.
Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavalla
tavalla edistänyt ja/tai tukenut yhdistyksen toimintaa. Kunniapuheenjohtajan ja kunniajäsenen arvo on elinikäinen.
Kannattajajäseneksi voi seuran hallitus
hyväksyä yksityisen henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön, joka tukee seuran toimintaa suorittamalla vuotuisen tai kertakaikkisen kannattajajäsenmaksun.
Kannattajajäsenellä on puhe- ja läsnäolo-oikeus mutta ei äänioikeutta seuran kokouksissa.
Jäsenyydet hyväksyy hakemuksesta seuran hallitus. Jäsenistä pidetään luetteloa.
6. Seurasta eroaminen
Jäsenellä ja jäsenyhdistyksellä on oikeus erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisesta seuran kokouksessa
pöytäkirjaan merkitsemistä varten. Ero katsotaan tapahtuneeksi heti, kun ilmoitus on tehty, mutta eroava jäsen ja jäsenseura on velvollinen suorittamaan maksunsa sekä muut näiden sääntöjen edellyttämät seuran päätöksiin perustuvat velvoitteet kuluvan kalenterivuoden loppuun asti.
7. Jäsenen eronneeksi katsominen
Hallitus voi katsoa jäsenen tai jäsenyhdistyksen eronneeksi seurasta, jos jäsen tai jäsenyhdistys on jättänyt kuusi kuukautta sitten erääntyneen jäsenmaksun
maksamatta. Jos jäsen tai jäsenyhdistys ei ole suorittanut säännöissä tarkoitettuja jäsenmaksujaan seuran kokoukseen mennessä, ei jäsenellä ole äänioikeutta seuran kokouksissa.
8. Jäsenen erottaminen ja muut kurinpitotoimet
Hallitus voi erottaa jäsenen tai jäsenyhdistyksen, joka on toiminut vastoin yhdistyksen sääntöjä ja päätöksiä sekä jäsenen tai jäsenyhdistyksen, jos tämä on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta, ei täytä näiden sääntöjen mukaisia velvollisuuksiaan, ei täytä yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenehtoja tai toimii
vastoin seuran tarkoitusta tai sääntöjä taikka toimii törkeästi vastoin urheilun eettisiä periaatteita.
Seuran jäsen sitoutuu noudattamaan kulloinkin voimassa olevaa WADA:n ja Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n vahvistamaa antidopingsäännöstöä ja Kansainvälisen lajiliiton antidopingsäännöstöjä sekä Kansainvälisen Olympiakomitean antidopingsäännöstöjä.
Dopingrikkomukset ja seuran jäsenelle niistä määrättävät seuraamukset on määrätty edellä mainituissa antidopingsäännöstöissä.
Dopingrikkomuksia ovat:
-Kielletty aine tai näyttö kielletyn menetelmän käytöstä urheilijan elimistössä otetussa näytteessä
-Kielletyn aineen tai menetelmän käyttö tai käytön yritys
-Kieltäytyminen dopingtestistä
-Dopingvalvonnan välttely ja ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti
-Dopingtestin manipulointi
-Dopingaineiden hallussapito
-Dopingaineiden ja -menetelmien levittäminen
-Dopingin edistäminen
-Dopingrikkomuksesta voidaan määrätä seuraamuksena:
-Kilpailutuloksen mitätöinti
-Urheilutapahtuman tulosten hylkääminen
-Urheilun toimintakielto
-Kirjallinen varoitus
Seuran jäsen voi joutua korvaamaan dopingrikkomuksella aiheuttamansa vahingon seuralle ja kansalliselle lajiliitolle sekä kansainväliselle lajiliitolle.
Urheilun eettisten periaatteiden vastaista toimintaa on:
- Urheilulle vieraiden aineiden käyttö
- Huumeiden ja dopingaineiden käyttö tai käytön edistäminen
- Julkinen häiritsevä esiintyminen alkoholin vaikutuksen alaisena
- Tupakan ja tupakkatuotteiden käytön yhdistäminen urheilutilanteisiin
Epäasiallinen käyttäytyminen kilpailu- ja harjoitustilanteessa
- Väkivalta, törkeä kielenkäyttö ja epäasiallinen arvostelu, tuomarin harhautus ja muu sääntökikkailu
Urheiluhuijaus
- Kilpailutilan tai -välineiden manipulointi
.- Tuloksista etukäteen sopiminen Vedonlyönti
Vedonlyönti
- omasta kilpailusta
Lahjonta
-Tuomareiden, kilpakumppaneiden, valmentajien tai toimitsijoiden lahjominen tai sen yritys tuloksen manipuloimiseksi
Sukupuolinen häirintä
Urheilun eettisten periaatteiden vastaisesta toiminnasta on seuraamuksena lajiliiton määräämä rangaistus sen mukaan kuin liiton säännöissä tai kilpailusäännöissä määrätään, kuitenkin enintään kahden vuoden toimintakielto.
Hallitus päättää myös muista kurinpitotoimista ja niiden yhteydessä annettavista rangaistuksista, jolloin noudatetaan asianomaisen lajin kansallisen liiton sääntöjä ja määräyksiä.
Kansallinen lajiliitto, tai sen asemesta, tai sen lisäksi Kansainvälinen lajiliitto voi päättää seuran jäsenelle dopingrikkomuksesta määrättävästä seuraamuksesta ja muista kurinpitotoimista edellä mainituissa antidopingsäännöstöissä, säännöissä ja sääntöjä alemman asteisissa määräyksissä vahvistetulla tavalla.
Päätös tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon viisi päivää sen jälkeen, kun päätös on lähetetty sille kirjatussa kirjeessä.
Erotetulla ei ole oikeutta vaatia takaisin seuralle suorittamiaan maksuja.
9. Liittymis- ja jäsenmaksu
Seuran syyskokous päättää vuosittain varsinaisten jäsenten, jäsenyhdistysten, juniorijäsenten ja toimihenkilöjäsenten liittymis ja vuotuisesta jäsenmaksusta sekä kannattajajäsenmaksujen suuruudesta.
Kunniajäseniltä ja kunniapuheenjohtajalta ei peritä maksuja.
Hallituksella on oikeus vapauttaa jäsen jäsenmaksujen suorittamisesta sekä nimetä jäsen ainaisjäseneksi, - jos hän on suorittanut liittymis- ja jäsenmaksut ja
ollut seuran jäsenenä vähintään 20 vuotta
- tai on suorittanut kertakaikkisena-.4pt"> suorituksena 20 vuoden jäsenmaksut
- tai on tehnyt seuralle huomattavia urheilullisia, taloudellisia tai muita palveluksia. Ainaisjäsen on vapaa jäsenmaksuvelvollisuuksista.
10. Seuran varsinaiset kokoukset
Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista kevätkokous pidetään vuosittain
hallituksen määräämänä päivänä maaliskuun loppuun mennessä ja syyskokous marraskuun loppuun mennessä. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää hallitus. Seuran kokoukseen voidaan osallistua hallituksen kokouksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.
11. Seuran kokousten koollekutsuminen
Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran kokoukseen on julkaistava vähintään 7 päivää ennen kokousta sanomalehti-ilmoituksella seuran varsinaisen kokouksen
määräämässä lehdessä tai ilmoituksella seuran internetsivuilla tai kirjallisena ilmoituksena jäsenille jäsenrekisteritiedotteen kautta tai lähettämällä kokouskutsu jäsenen ilmoittamaan sähköpostiin. Jos kokoukseen voidaan osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla, tästä on mainittava kokouskutsussa.
12. Varsinaiset kokoukset
Kevätkokouksen asiat:
Syyskokouksen asiat:
Asioista, joita seuran jäsenet haluavat kevät- tai syyskokouksen käsiteltäviksi, on tehtävä hallitukselle kirjallinen esitys viimeistään 30 päivää ennen kokousta, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
13. Seuran ylimääräinen kokous
Seuran ylimääräisessä kokouksessa käsitellään kokouskutsussa mainitut asiat sekä ne asiat, jotka kokous päättää ottaa käsiteltäväksi. Ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava asia, jonka vuoksi kokous on koolle kutsuttu.
Ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi, seuran kokous niin päättää tai kun vähintään yksi kolmasosa seuran äänioikeutetuita jäsenistä on jonkin määrätyn asian takia tehnyt hallitukselle kirjallisen esityksen. Tällöin ylimääräinen kokous on pidettävä kahden(2) kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä.
14. Pöytäkirja
Seuran, sen hallituksen, jaostojen ja valiokuntien kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Seuran kokousten pöytäkirjat ovat kokousten puheenjohtajan ja sihteerin
allekirjoitettava sekä valittujen tarkastajien tarkastettava. Hallituksen, jaostojen
ja valiokuntien pöytäkirjat tarkistetaan heti tai seuraavassa kokouksessa.
15. Äänestys
Mikäli kokouksen päätös ei ole yksimielinen, kokouksen päätökseksi tulee
se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Henkilöasiat ratkaistaan siten, että eniten ääniä saaneet valitaan. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla. Muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. Kaikissa kokouksissa suoritetaan vaadittaessa äänestys suljettuja lippuja
käyttämällä. Myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen osallistuvalla on oikeus käyttää äänioikeuttaan, kun perinteisellä tavalla järjestetyssä kokouksessa noudatettuihin menettelyihin verrattavalla tavalla voidaan selvittää etäosallistuvien jäsenten henkilöllisyys ja ääntenlaskennan oikeellisuus.
Seuran kokouksissa saavat olla edustettuina kaikki jäsenvelvollisuutensa täyttäneet jäsenet. Jokaisella liittymismaksunsa ja seuran kokoukseen mennessä jäsenmaksunsa maksaneella 15 vuotta täyttäneellä varsinaisella jäsenellä, jäsenyhdistyksellä, toimihenkilöjäsenellä, kunniajäsenellä ja kunniapuheenjohtajalla sekä ainaisjäsenellä, kannattajajäseniä lukuun ottamatta, on yksi ääni. Juniorijäsenellä ei ole äänioikeutta. Valtakirjalla ei saa äänestää.
16. Seuran hallinto
Seuran asioita toimintaa ja taloutta hoitaa hallitus, johon kuuluu kahdeksi toimintakaudeksi valittu puheenjohtaja ja kahdeksi toimintakaudeksi valittu 6-10 muuta
varsinaista jäsentä ja 2-4 varajäsentä. Hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä puolet on erovuorossa. Ensimmäisellä kerralla eroaa puolet arvan perusteella.
Hallitukseen valitaan sekä miehiä että naisia, ellei erityisiä syitä ole.
Hallituksen toimikausi on syyskokousten välinen aika.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Hallitus valitsee lisäksi sihteerin,
taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt, jotka voidaan valita myös hallituksen ulkopuolelta.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat sen tarpeelliseksi tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä kirjallisesti sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja hänen lisäkseen vähintään puolet sen jäsenistä on saapuvilla.
Seuran hallituksen tehtävät
Hallitus päättää kaikista yhdistyksen asioista, joiden ratkaiseminen lain ja näiden sääntöjen mukaan ei kuulu seuran kokoukselle.
Hallituksen tehtävänä on erityisesti
17. Tilikausi
Yhdistyksen toiminta ja tilikausi on 1.11.-31.10.
18. Seuran nimenkirjoittajat
Seuran nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä sihteerin tai jonkun muun hallituksen määräämän hallituksen jäsenen tai toimihenkilön kanssa tai muun määrätyn nimenkirjoittajan kanssa kaksi yhdessä. Nimenkirjoittajien on oltava täysi-ikäisiä.
19. Jaostot
Jaostot voivat päättää sisäisestä toiminnastaan kuitenkin siten, että seuran hallitus vahvistaa jaoston tekemät oikeustoimet.
20. Sääntöjen muuttaminen
Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää seuran kokous vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.
21. Seuran purkaminen
Seuran purkamisesta päättää seuran kokous vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava erikseen seuran purkamisesta.
22. Seuran varojen luovuttaminen
Jos seura on päätetty purkaa, sen varat on luovutettava johonkin seuran toiminta-alueen liikuntakasvatusta edistävään tarkoitukseen purkamisesta päättäneen kokouksen
päätöksen mukaisesti. Pesänselvitysmiehinä toimivat kokouksen valitsemat henkilöt. Seuran purkamisesta on ilmoitettava yhdistysrekisteriin.
23. Erinäisiä määräyksiä
Muissa kohdin noudatetaan voimassa olevan yhdistyslain säännöksiä